Mooseksen laki ja Jumalan laki

Mooseksen laki voidaan jakaa neljään tai useampaan osaan.

Neljään osaan jaettu laki

  1. Siviililaki: Israelin kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet
  2. Sotalaki: säädökset sodan varalle
  3. Seremonialaki: lait leeviläisestä pappeudesta, temppelipalveluksesta, uhreista, uskonnollisesta puhtaudesta, jne.
  4. Moraalilaki: kymmenen käskyä, jotka sisältyvät rakkauden kaksoiskäskyyn ”Rakasta Herraa sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi”

Seitsemään osaan jaettu laki

  1. dekalogi eli 10 käskysanaa
  2. seremonialaki: käskyt koskien pappeutta, temppeliä ja temppelipalvelusta
  3. siviililaki: käskyt koskien israelilaisten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä rikoslaki
  4. sotalait: käskyt koskien Israelia sen sotiessa nimeltä mainittuja viholliskansoja vastaan
  5. puhtauslait: puhdasta ja saastaista koskevat lait (eläimet, ruoka, juoma), pitali, kuolleeseen koskeminen, kansan puhtautta koskevat lait (seka-avioliitot, joidenkin pakanakansojen sopimattomuus seurakuntaan), jne.
  6. juhlia koskevat lait
  7. muut määräykset, ohjeet ja käskyt

Raamattu ei tietenkään itse lain käskyjä tällä tavalla jaottele, mutta niin voidaan tehdä ja niin ovat Raamatun opettajat tehneet, kuka milläkin tavalla. Laki on jaettu Mooseksen kirjoissa pienempiin yksittäisiin lain käskyihin sanoilla ”Tämä on laki…” (siitä ja siitä). Laki voidaan siis jakaa pienempiin osiin ja niin on itse asiassa oikein tehdä!

Lisäselvyyttä saa opiskelemalla sanojen toora ja nomos merkitystä sanakirjoista ja kommentaareista tai kuuntelemalla liveopetusta tai tallenteita. Lailla tarkoitetaan Raamatussa kaikkea Jumalan sanan opetusta, ei vain Mooseksen lain käskyjä. Se, mitä sanoilla toora ja nomos kussakin kohdassa tarkoitetaan, selviää asiayhteydestä.

Kristityn kannalta on oleellista se, mitkä vanhan liiton käskyistä kuuluvat noudatettavien joukkoon uudessa liitossa ja mitkä ovat vanhentuneet, kumotut ja poistuneet käytöstä, niin että ne koskevat vain vanhan liiton mukaan eläviä israelilaisia ja heihin liittyneitä pakanoita tai koskivat Israelia tiettynä historiallisena aikana (piti tappaa ne pakanakansat, jotka asuttivat Israelia).

On hyvä tutkia ja miettiä myös sitä, ovatko Mooseksen lain kaikki käskyt täydellisen hyvän ja vanhurskaan Jumalan antamia vai ovatko ne ihmisten käskyjä ja sanoja? Mooseksen kirjat eivät ole yhden ainoan kirjoittajan käsialaa: kirjoittajia on ainakin neljä eikä Mooses ole välttämättä kukaan heistä. Ei ole edes varmuutta siitä, onko Mooses historiallinen henkilö vai ei!

Exodus eli Toinen Mooseksen Kirja on suurelta osin fiktiivistä kansantarustoa, samoin sitä seuraavat kirjat, jotka kantavat Mooseksen nimeä. Ne on kirjoitettu mahdollisesti vasta Juudan Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana 500-luvulla eaa. tai korkeintaan parisataa vuotta sitä ennen.

Raamatussa on paljon epätosia taruja, myyttejä ja legendoja. Sen historiallisessa kerronnassa on asiavirheitä, liioittelua ja suoranaisia valheita. Miten voisin pitää Raamattua kokonaan tai edes osittain erehtymättömänä ja muuttumattomana Jumalan sanana?

Jos Raamatun sisältämät lähimmäisen rakastamiseen kehottavat käskyt (kuusi viimeistä käskyä kymmenen joukosta) olisivat Jumalan iankaikkista moraalilakia, niin miten voisin tietää sen, ovatko ne peräisin Raamatusta vai ovatko ne lainausta Lähi-idän varhaisemmista uskonnoista tai muuten ihmisten yleisesti tiedossa olevia hyviä elämänohjeita?

Käsky rakastaa Jumalaa yli kaiken vaikuttaa minusta oikullisen ja julman mustasukkaisen israelilaisen heimojumalan käskyltä pikemmin kuin maailman luojan sanalta, jos sellainen luoja olisi olemassa. Miten voisin rakastaa jumalaa yli kaiken, kun näen luontoa tutkimalla sen, että kaikki paha ja viattomien kärsimys, sairaudet, onnettomuudet ja kuolema ovat luojan syytä?

Jos luoja olisi olemassa, niin voitaisiinko häntä arvioida ihmisten moraalin ja oikeustajun mukaan? Miksi ei?

Luontoa ja maailmaa tutkimalla voidaan nähdä Jumalassa olevan hyvää ja pahaa aivan niin kuin ihmisessä. Tältä osin Raamatun väite siitä, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, voisi pitää paikkansa. Sen sijaan väite, jonka mukaan Jumala on pelkästään hyvä eikä hänessä ole mitään pahaa, olisi totuudenvastainen.

Jos olet rehellinen ja mielesi on avoin tutkimaan Raamattua sekä uskontoja ja uskoa pintaa syvemmältä, niin sinun täytyy lopulta tunnustaa, että Mooseksen laki ja suuri osa Raamattua ei ole puhdasta ja virheetöntä Jumalan sanaa. On kyseenalaista onko Raamatussa mitään jumalallista vai onko se pelkästään kokoelma ihmisten keksimiä myyttejä ja tarinoita, joiden sekaan on laitettu moraalia koskevia käskyjä ja ohjeita.

Luettavaa

Tietoja Tutkija

On parempi tutkia ja ottaa selvää kuin uskoa sokeasti.
Kategoria(t): Opetus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Jätä kommentti