Luetun ymmärtäminen 2

Paljosta lukemisesta ei ole hyötyä, jos lukija ei ymmärrä oikein lukemaansa tekstiä. Raamattu on kirjoitettu sitä varten, että lukijat ja sanan kuulijat ymmärtäisivät Jumalan sanan merkityksen oikealla tavalla, Jumalan tahdon mukaan. Monet harhaopit ovat saaneet tukea virheellisestä sanan ymmärtämisestä, joka vääristää alkuperäisen Jumalan sanan ilmoituksen ja opetuksen. Siksi on hyvin tärkeää, että kristityt harjoittaisivat tervettä tekstikritiikkiä, jotta löytäisivät Raamatun kirjoitusten alkuperäisen merkityksen ja eläisivät sen mukaan.

Virheelliset tulkinnat johtuvat ainakin seuraavista syistä:

  • Käännösvirheet
    • Nämä ovat hyvin yleisiä ja ne voidaan selvittää, kun tutkitaan kirjoituksia puolueettomasti ja ennakkoluulottomasti sanakirjojen ja kommentaarien avulla.
  • Ennakkoon valittu ja lukkoon lyöty tulkinta/ oppi
    • Monet lukevat Raamattua ennakko-oletustensa ja taustaryhmänsä oppien tueksi. Silloin on vaikeaa ja jopa mahdotonta havaita virheellisiä tulkintoja, koska ei kyseenalaisteta terveellä tavalla aiemmin omaksuttuja näkemyksiä.
  • Raamatun kokonaisilmoituksen huomiotta jättäminen
    • Raamatun tunteminen kokonaisuudessaan auttaa löytämään oikean tulkinnan ja ymmärryksen kirjoituksista. Monet virheelliset tulkinnat on tehty siten, että on jätetty huomiotta opin kanssa ristiriitaiset Raamatun kohdat tai ne on selitetty systemaattisesti virheellisellä tavalla, jotta aiemmin omaksuttu oppi ei kumoutuisi. Jumalan tahdon mukainen opetus löytyy vain siten, että huomioidaan kaikki Raamatun kohdat ja pyritään löytämään ristiriidaton oppi. Jotkut ovat erehtyneet sillä tavalla, että ovat laskeneet, montako jaetta on tietyn tulkinnan kannalla ja montako sitä vastaan. Sitten on valittu opiksi se tulkinta, jonka kannalla on enemmän jakeita. Oikea tapa löytää totuus olisi lukea Raamatun näennäisesti ristiriitaisia jakeita siten, että ne täydentävät toisiaan sen sijaan, että ne kumoavat toisensa. Niinpä esimerkiksi ”vapaan ja sidotun ratkaisuvallan” välinen kiista ratkeaa niin, että Jumala valitsee ne kutsumansa ihmiset, jotka ottavat vastaan hänen poikansa herran Jeesuksen kristuksen ja uskovat kuulemansa Jumalan sanan. Näin ihmisellä on oma osuutensa valituksi tulemisen prosessissa (suostuminen ja vastaanottaminen), niin että vastuu uskosta ja epäuskosta on ihmisen, mutta ansio pelastuksesta Jumalan, joka antaa synnit anteeksi ja lukee meidän herramme Jeesuksen kristuksen veren ja ruumiin uhrin sovitukseksi evankeliumin uskoville ihmisille. Mitä tahtoon ja tekemiseen tulee, niin Jumala vaikuttaa meihin monella tavalla, mutta ei tahdo eikä tee meidän puolestamme. Vaikutus ja voima pyhään elämään tulee siis Jumalalta, mutta vastuu moraalisista valinnoista ja elämästä jää ihmisille, olivatpa nämä valittuja tai eivät.

Miten Raamattua on sitten mahdollista ymmärtää oikealla eli Jumalan tahdon mukaisella tavalla? Tähän auttavat ainakin seuraavat ja osittain jo edellä sanotut asiat:

  • Ennakkoluuloton ja puolueeton suhtautuminen kirjoitusten sanoman merkitykseen.
    • Luetaan Raamattua siten, että pidetään mahdollisena aiemmin omaksutun ja oman taustaryhmän hyväksymän opin virheellisyys. Näin voidaan tarvittaessa hylätä virheelliset tulkinnat ja korjata elämän suuntaa oikean ymmärryksen eli totuuden suuntaan.
  • Raamatun alkukielisen tekstin tutkiminen sanakirjojen ja kommentaarien ja muiden lähteiden avulla.
    • Tässä pitää huomata se, että sanakirjat ja kommentaarit ovat tiettyjen suuntausten kannattajien tekemiä, joten heidän ennakkoluulonsa ja omaksumansa opit ovat vaikuttaneet niiden sisältöön. Sanakirjoja ja eri lähteitä tutkimalla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet havaita heidän tekemänsä virheet ja ymmärtää oikein Jumalan sanan ilmoitusta. Yleinen historian ja Raamatun maailman kansojen, kielten, kulttuurien ja tapojen tunteminen edesauttaa oikean ymmärryksen löytämistä.
  • Raamatun kokonaisilmoituksen huomioiminen.
    • Luetaan Raamattua siten, että näennäisesti ristiriitaiset kohdat eivät kumoa vaan täydentävät toisiaan. Pyritään muodostamaan ristiriidaton oppi, niin että yksikään Raamatun kohta ei ole ristiriidassa sen kanssa, kun kokonaisilmoitus huomioidaan.
  • Asiayhteyden eli kontekstin huomioiminen.
    • Raamatun kirjat ja kirjeet on kirjoitettu ensin jotakin tiettyä tarkoitusta varten ja tietyille henkilöille tiettyyn tilanteeseen. Lukijan tulee pyrkiä näkemään tämä asiayhteys ja löytämään kirjoittajan alkuperäinen tarkoitus sanomalleen. Monet harhaopit ja virhetulkinnat on muodostettu irrottamalla Raamatun jakeita asiayhteydestään ja tulkitsemalla niitä aiemmin omaksutun opin tueksi mielivaltaisella tavalla.
  • Raamatun kielikuvien oikea ymmärtäminen.
    • Raamatussa on paljon kielikuvia, vertauksia ja esikuvallista ilmoitusta. Jos näitä ei ymmärretä oikein ja sovelletaan sanaa kirjaimellisesti väärin, niin seuraukset voivat olla tuhoisat. Joku voi esimerkiksi repiä silmät päästään, kun ne ”viettelevät syntiin” ja joku voi silpoa itsensä, kun ei pysty elämään mielestään riittävän siveästi. (Matt. 5:27-30) Jeesus ei tarkoittanut kuitenkaan tätä vaan käytti voimakasta kielikuvaa painottaessaan synnin vastustamisen tärkeyttä uskovaisen elämässä. Toinen virhetulkinta on ajatella Jumalan vaikutuksen tehoavan ihmisiin samalla tavalla kuin kedon viljaan, puihin tai elottomiin kiviin, joihin uskovia ja ihmisiä verrataan. Ihmiset eivät ole kuitenkaan tahdottomia luontokappaleita tai elottomia kiviä, joten meidän suhtautumisellamme Jumalan sanan ilmoitukseen ja herraan Jeesukseen on oleellinen merkitys siinä, miten me elämme ja pysymmekö uskollisina Jumalan pojalle ja jatkammeko uskossa vaeltamista vai emme.

Esimerkkejä virheellisistä tulkinnoista

Esimerkki 1

"Joka uskoo minuun, niin kuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on juokseva elävän veden virrat."

Nämä Jeesuksen sanat Johanneksen evankeliumissa on tulkittu kahdella eri tavalla:

  1. Jos joku uskoo Jeesukseen Raamatun opettamalla tavalla, niin hänen sisimmästään on juokseva elävän veden (pyhän hengen) virrat.
  2. Jos joku uskoo Jeesukseen, niin pyhät kirjoitukset sanovat, että hänen sisimmästään on juokseva elävän veden (pyhän hengen) virrat.

Ensimmäisen kohdan mukaiseen tulkintaan liittyy vaaratekijä, sillä jos tässä ajatuksessa mennään liian pitkälle lahkohenkisyyteen, niin ei tunnusteta sitä, että esimerkiksi luterilaisesta, metodistista ja helluntailaisesta voi jokaisesta juosta pyhän hengen virrat. Vaikka osa tai jopa kaikki näistä Jeesuksen seuraajista ovat erehtyneet opillisesti monessa asiassa, voivat kaikki olla Jumalan lapsia ja kaikissa vaikuttaa yksi ja sama pyhä henki. Silti voidaan sanoa, että he kaikki uskovat "Raamatun opettamalla tavalla" vähintään uskon pääkohdat, nimittäin sovituksen sanan Jumalan pojasta kristuksesta Jeesuksesta ja ylösnousemuksen toivon.

Uskoakseni Jeesus tarkoitti asiayhteydessä ja tilanne huomioiden sitä, että kirjoitukset ovat luvanneet pyhän hengen niille, jotka uskovat hänen olevan messias ja Jumalan poika. Tämä lupaus on annettu mm. Jeremian ja Hesekielin kirjoissa, ja se toistetaan niitä selittävässä heprealaiskirjeessä. (Jer. 31:33-34; Hes. 36:26-27; Hebr. 10; 8:8-12) Tämä ei tee tyhjäksi sitä, että Jumalan lasten tulee uskoa kristukseen Jumalan sanan vaikutuksesta ja pohjalta. Uskovien ei tarvitse kuitenkaan olla lähelläkään täydellisiä opissa ja ymmärrykseltään, jotta pyhä henki voisi asua heissä ja virrata heistä ulos. Jokainen uudestisyntynyt on sinetöity pyhällä hengellä ja hänestä voi virrata elävä vesi ulos Jeesuksen sanojen mukaan, vaikka ei vielä Raamattua kovin hyvin tuntisi ja olisi opetuksessa pieni lapsi, niin että aiemmat virheelliset käsitykset ja näkemykset Jumalasta eivät olisi vielä karisseet pois uskossa kasvamisen ja pyhityksen myötä.

Esimerkki 2

"…ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne…" (Fil. 2:3)

"Toisen itseään parempana pitäminen" tarkoittaa arkikielessä sitä, että pidetään toista joko moraalisesti tai jossakin asiassa parempana kuin mitä itse on. Toinen voi olla esimerkiksi minua parempi matematiikassa, urheilussa tai jopa elämäntavoiltaan, niin että pidän häntä parempana kuin itse olen. Paavali ei kuitenkaan tarkoita tässä kohdassa sitä. Hän sanoo, että meidän tulee olla nöyriä ja ajatella myös toisen parasta eikä vain omaa hyvää. Me emme saa olla itsekkäitä vaan meidän tulee rakastaa toinen toistamme ja palvella muita niin kuin herra Jeesus jätti meille esikuvan.

Suurin lähimmäisen rakkaus on siis sitä, että asetamme toisen tarpeet ja hyvinvoinnin jopa itsemme edelle, niin että luovumme omastamme toisen hyväksi. Sitä Paavali tässä asiayhteydessä tarkoitti: ei sitä, että meidän tulisi pitää muita nöyrempänä kuin itseämme, mitä huono käännös sanoo, tai että meidän tulisi verrata itseämme muihin ja pitää itseämme moraalisesti huonompana kuin muut ovat. Kömpelöstä käännöksestä voitaisiin silti tällainen tulkinta esittää ja vaatia kristittyjä sanomaan ja ajattelemaan siten, että pidämme itseämme moraalisesti huonoimpana ihmisenä ja kaikkia muita moraalisesti parempana kuin mitä itse olemme. Paavalin tarkoitus ei ollut kuitenkaan arvottaa uskovia paremmuusjärjestykseen moraalin kannalta eikä kehottaa kristittyjä nöyristelyyn ja valehteluun, mihin virheellinen tulkinta voi jonkun johtaa.

Esimerkki 3

"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." (Matt. 28:19-20)

Jotkut ovat luulleet tämän kohdan ja "isiltä" ennakkoon omaksutun opin tueksi, että opetuslapsia tehdään kastamalla heitä; siis, että uudestisyntyminen tapahtuu vesikasteessa ja kun joku kastetaan, tulee hänestä opetuslapsi. Jos uskovaista ei ole vielä kastettu, niin hän ei ole opetuslapsi, koska opetuslapseksi tullaan kasteessa ja sen hetkellä, ei ennen sitä.

Oikea tulkinta ja Jumalan tahdon mukainen ymmärrys on kuitenkin se, että opetuslapsia tehdään julistamalla ihmisille Jumalan sanaa ja pelastuksen evankeliumia. Jos joku uskoo evankeliumin sanan ja tulee mielenmuutokseen, niin hänet on sitten lupa kastaa, mutta opetuslapsi hän on jo ennen kastetta, ei vasta sen jälkeen. Jumalan tykö kääntyneitä voidaan sitten opettaa lisää ja kehotetaan heitä pitämään kaikki se, mitä herra Jeesus ja apostolit ovat kirjoituksissa meille perinnöksi jättäneet.

Parempi käännös kuuluisi: "… kastakaa heitä… ja opettakaa heitä…"

Lue myös Luetun ymmärtäminen (1)

Advertisements

Tietoja kristinusko

Uskon Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan ja meidän Herraamme, ja meidän Isäämme Jumalaan, niin kuin Raamatussa on kirjoitettu.
Kategoria(t): Dialogi, Raamattu, Yleistä kristinuskosta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s