Välimuotojen puuttuminen

Yksi vahva todiste luomisen puolesta on ns. välimuotojen puuttuminen fossiilien joukosta. Evolutionistit väittävät, että välimuotoja on niiden joukossa, mutta todellisuudessa heidän esittämänsä välimuodot eivät ole välimuotoja vaan sukupuuttoon kuolleita lajeja. Näistä tunnetuin on vuonna 1861 Bayerista löytynyt Archaeopteryxin eli ns. liskolinnun fossiili. Tällä noin harakan kokoisella linnulla oli liskomaisia piirteitä kuten siipien taipeessa kolme kynnellistä "sormea", pitkä häntä ja hampaalliset leuat, mutta kuitenkin sulat niin kuin nykyisillä linnuilla.

Archaeopteryx ei ollut kuitenkaan evoluutioteorian edellyttämä välimuoto vaan sukupuuttoon kuollut mosaiikkimuoto, joita elää vielä nykyään. Mosaiikkimuodolla tarkoitetaan eläintä, jolla on piirteitä monen eri pääryhmän eli biologisen taksonomian mukaisen "luokan" eläimistä. Esimerkiksi vesinokkaeläimellä on ikään kuin ankan nokka sekä lintumaiset räpyläjalat  ja se munii munia, vaikka se on nisäkäs, jolla on majavan häntää muistuttava häntä sekä tiheä turkki. Kyse ei ole kuitenkaan välimuodosta, joka olisi todistus kalojen muuttumisesta liskoiksi ja liskojen muuttumisesta linnuiksi tai nisäkkäiksi, niin kuin evoluutioteoriassa oletetaan.

Vesinokkaeläimen nokka ei ole sarveisainepeitteinen uloke kuten linnuilla vaan se on herkkätuntoinen nahkapintainen aistinelin, jollainen se on ollut alusta eli luomisesta asti. Eläimen tiheä karvapeite ei ole kehittynyt liskon suomuista eivätkä sen räpyläjalat kalan evistä, eikä sen tapa lisääntyä munimalla ole välimuoto liskojen ja viittä lukuunottamatta kaikkien nisäkkäiden tavasta lisääntyä. Tällaista luonnollista ja luomiseen perustuvaa vaihtelua esiintyy muuallakin luonnossa kuten esimerkiksi siinä, että hait ja jotkut käärmeet synnyttävät eläviä poikasia munimisen sijasta.

Darwinin teorian mukaan evoluutio menee eteenpäin pienin askelin, niin että eliöissä tapahtuvat asteittaiset muutokset johtavat kokonaan uusien biologisten rakenteiden ja toimintojen syntyyn. Tällä tavalla syntyy kokonaan uusia lajeja ja lajien pääryhmiä. On kuitenkin mahdotonta, että esimerkiksi liskojen paljekeuhko olisi muuttunut asteittain lintujen läpivirtauskeuhkoksi. Oletetut välimuodot eivät olisi voineet hengittää kunnolla, ellei vähintään toinen järjestelmä olisi toiminut läpi kuvitellun kehityskaaren riittävän tehokkaalla tavalla.

Keskeneräisistä ja toimimattomista keuhkon rakenteen osista ei olisi mitään hyötyä välimuodon kelpoisuuden parantamiseksi, joten keuhkot eivät ole edes evoluutioteorian yleisen hypoteesin mukaan voineet kehittyä vähän kerrassaan. Onkin uskottavampaa, että sekä lintujen että liskojen keuhkot ovat syntyneet kerralla toimivina biologisina koneina, jollaisiksi Jumala on ne luonut. Itse asiassa "luonnonvalinta" todistaa evoluutioteoriaa vastaan, koska keskeneräisistä ja toimimattomista biologisista rakenteista oletettujen geenimutaatioiden tuloksena ei olisi mitään hyötyä lajin kelpoisuudelle. Niinpä ne eivät yleistyisi populaatioissa.

Toinen vahva todiste evoluutioteoriaa vastaan on suvullinen lisääntyminen. On mahdotonta todistaa, että suvuttomasti lisääntyvistä pieneliöistä kuten bakteereista olisi vähitellen kehittynyt suvullisesti lisääntyviä lajeja. Samaa voidaan sanoa kaikista monimutkaisista palautumattomista biologisista rakenteista kuten aisteista, ruoansulatusjärjestelmistä, sisäelimistä, ihosta tai nahasta, verenkiertojärjestelmistä, hermojärjestelmästä, aivoista, saalistus- ja puolustusmekanismeista ja liikkumiseen tarvittavista biologisista rakenteista. Koska ns. keskeneräisistä rakenteista ei olisi mitään hyötyä eliön kelpoisuuden parantamiseksi, ei ole uskottavaa, että ne mahdollistavat oletetut geenimutaatiot olisivat yleistyneet populaatioissa, niin että uusia lajeja olisi kehittynyt jo olemassaolevista lajeista vähän kerrassaan.

Ei välimuotoja vaan valmiita lajeja

Evolutionistit puolustavat kantaansa siten, että eivät puhu keskeneräisistä biologisista rakenteista ja välimuodoista vaan valmiista lajeista, jotka ovat kehityksensä jokaisessa vaiheessa kelpoisia jatkamaan sukuaan ja viemään kehitystä eteenpäin. Jotkut heistä vertaavat lajin kehitystä esimerkiksi auton kehitykseen. Jo ensimmäiset autot olivat toimivia kokonaisia koneita, vaikka autojen kehitys on mennyt valtavasti eteenpäin.

Evolutionistit eivät huomaa tai ole ymmärtävinään tässä vertauksessa sitä, että evoluutioteorian oletettujen välimuotojen vertaaminen autoihin ja niiden kehitykseen puoltaa yksinomaan luomista, ei lainkaan evoluutioteoriaa. Tämä siksi, että jokaisen auton takana on älykäs suunnittelija: ihminen, joka on tehnyt auton jokaisen osan toimivaksi ensimmäisestä autosta lähtien. Niinpä mitään toimimattomia ja keskeneräisiä rakenteita ei autojen missään kehitysvaiheessa ole ollut, mutta evoluutioteorian mukaan niitä olisi pitänyt olla kaikkien lajien välimuodoissa ja kehityksen eri vaiheissa. Näin evolutionistit itse todistavat itseään vastaan ja tekevät teoriastaan entistä epäuskottavamman.

Lukemista

Advertisements

Tietoja kristinusko

Uskon Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan ja meidän Herraamme, ja meidän Isäämme Jumalaan, niin kuin Raamatussa on kirjoitettu.
Kategoria(t): Luominen vai evoluutioteoria. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s